2014

Vuonna 2014 tuli  pelattua todella paljon kaikenlaista tasaisesti pitkin vuotta.
 Aloitin huhtikuussa tämän peliblogin.

Alkuvuotta hallitsi Playstation, loppuvuodesta hommattiin meille Xbox One heti, kun se vihdoin Suomessakin julkaistiin (lähes vuoden viiveellä moneen muuhun maahan verrattuna).

PC

2048 (maaliskuu)
Koukuttava pikkupeli, joka nousi ilmiöksi, puhutti paljon somessa ja aiheutti lähes joukkohysteriaa. Tästähän ilmestyi vaikka minkälaisia versioita. Tottakai itse pelasin Doctor Who -versiona.

Nicole (27.-30.4.)
Välillä sisäinen teinityttöni kaipaa höpöhöpö-romantiikkaa. Peli on genreltään Visual Novel / Otome -peli, eli käytännössä moneen kertaan pelattava tarina, jossa tehdään muutamia valintoja, jotka johtavat tarinaa uuteen suuntaan ja erilaisiin loppuratkaisuihin. Pelin syvin sisältö on mysteerin selvittämisen ja opiskelun ohella päättää, kenen kanssa menee treffeille. Eli ei todellakaan kovin syvällistä.

Heroes of Might and Magic III (14.-16.9.)
Ostin nostalgiahuuruissa Good old Games sivustolta noin eurolla tämän vanhan 90-luvun pelin. Pelasin läpi pari kampanjaa, mutta sitten taas mielenkiinto lopahti. Kakkososaa tuli pelattua noin miljoona kertaa kavereiden kanssa ala-asteella. Naksuttelupelin ideana on rakennella linnoja, kasvattaa armeijoita, tutkia maailmakarttaa ja valloittaa alueita.

Bejeweled 3 (17.9.)

Räjähtävät timantit!

Yksi maailman koukuttavimmista pikkupeleistä, jonka mekaniikalla on tehty vaikka minkälaisia tuunattuja versioita, kuten Candy crush saga ja Puzzle Quest. Tosin en ole ihan varma onko tämäkään alkuperäinen sarja, mutta sieltä alkupäästä kuitenkin. Siirtele timantteja, yhdistä kolme samanväristä ketjuun ja ne katoavat pelialueelta. Tilalle tippuu uusia timantteja ja tarkoitus on saada aikaan isoja ketjureaktioita. Peli oli Originin talo tarjoaa -kampanjan ilmaispelinä, niin latasin sen ja koukutuin. Pelasin yhden vapaapäivän aikana läpi kaikki kampanjat ja avasin bonukset. Peruspeliähän voisi jatkaa loputtomasti. Eniten pidän Diamond Mine -pelityypistä (kuvassa), jossa timantteja yhdistelemällä räjäytetään maa-ainesta ja kaivaudutaan yhä syvemmälle maaperään aikarajan jatkuvasti tikittäessä. Olen kuluttanut pelkästään tähän pelimuotoon useita tunteja.

Playstation 3

Beyond: Two souls( 8.-13.1.)
Lainattiin kaverilta tämä elokuvallinen tarinapeli, jonka pelasimme yhteistyöpelinä Jimin kanssa. Minä pelasin päähahmo Jodiena ja Jimi sivuhahmo haamuna. Käytännössä kaksinpeli oli vuoropohjaista, sillä hahmoja ei voinut ohjata yhtä aikaa. Minä tykkäsin, vaikka pelillisiä elementtejä oli melko vähän. Tarina oli kuitenkin toimiva ja kerrottiin palapelin tavoin takautumien avulla, mikä piti mielenkiintoa yllä ehkä paremmin kuin lineaarinen kerrontatapa olisi tehnyt.

Okami HD (15.5.-14.7.)
Uusintakierroksella yksi parhaimmista pleikkakakkosen peleistä. Peli jäi heinäkuussa vähän kesken, koska päätin tavoitella siitä platinapokaalia ja kerätä kaiken mahdollisen. Odotan seuraavaa inspiraatiohetkeä viimeisten piilotettujen saavutusten keräämiseen. Arvostelu löytyy otsikon linkistä.

Ni No Kuni: Wrath of the white witch (11.7.2013- 13.4.2014)
Todella perinteisen kaavan japanilainen roolipeli. (eli roolipelaaminen keskittyy taistelutaktiikan hiomiseen ja hallintaan sekä varusteiden vaihteluun, ei millään tavalla juonen kulkuun). Huikeaa mielikuvituksen tykitystä Level5:n ja Studio Ghiblin yhteistyönä. Ihanan yllättäviä juonikuvioita. Ghiblin animaatiopätkiä olisin mielelläni katsellut enemmänkin. Pelasin syksyllä puoliväliin ja jatkoin sitten kevättalvella loppuun, on nimittäin pitkä peli. Pokemon-tyylinen örkkien keräily ja taistelut eivät ihan hirveästi sytyttäneet, mutta muuten tykkäsin kovasti. Miinuksena mainittakoon, että loppua kohden peli vähän lässähtää. Ps3-versio on nimittäin pitkitetty versio alkuperäisestä käsikonsolipelistä, minkä seurauksena alkuperäinen loppu on selkeästi hahmotettavissa ja sen jälkeiset tapahtumat tuntuvat hieman väkinäisiltä. Joskus lyhyempi voi olla kokemuksena parempi.

Final Fantasy X HD (14.4.-11.5.)
Tätä pelasin keväällä monta kymmentä tuntia, mutta kesäksi lainasin kaverille, kun into väheni. Saa nähdä milloin saan / saanko loppuun. Ylieeppisillä roolipeleillä on tapana jäädä vähän roikkumaan, jos niiden rakenne hajoaa liikaa.. Final fantasyt ovat järkyttävän pitkiä, mutta toisaalta myös arvostettuja ja laadukkaita japanilaisia roolipelejä. Sarjan peleistä olen aloittanut todella monia, mutta pelannut loppuun vain pari viimeisintä. Tekee kyllä mieli vielä palata pelin pariin jossain vaiheessa.

Kingdom Hearts 2.5 HD Remix
Tämän vuoden puolella ehdin lähinnä aloittaa pelaamisen. Sain pelin joululahjaksi. Uusintaversio Disney-maailmoja yhdistelevän japanilaisen roolipelin jatko-osista. Täytyy tunnustaa, että en enää jaksanut pelata kakkososaa kokonaan läpi kolmatta kertaa. Paketin mielenkiintoisimmalta osiolta vaikutti aiemmin vain psp-käsikonsolille julkaistu Birth by sleep -peli.

Meillä oli pari ilmaista kokeilukoodia Playstation+ -palveluun, joten niiden voimassaoloaikana tuli pelattua läpi tarjolla olevat 3 plussapeliä:

Brothers: a tale of two sons (9.-10.3.)
Ihastuttava, surumielinen yksinpelattava yhteistyöpeli. Linkin takaa vähän lisää pohdintaa pelistä ja tarinankerronnasta yleensä.

Tomb Raider (10.-13.3.)
Vuoden 2013 reeboot (uudelleenaloitus) tutusta peligenrestä sai kunnian olla ensimmäinen läpipelaamani Tomb Raider -peli. Seikkailuräiskintä, välillä jopa iljettävän raaka. (K18)

Bioshock Infinite (18.-25.3.)
Räiskintäpeli, josta olin jo pitkään lukenut hehkutuksia ja arvosteluja, joten pitihän se kokea. Verisen räiskinnän juoni oli paikoin aivot nyrjäyttävä, mutta kokemisen arvoinen. (K18)

Xbox

Might and Magic: Clash of heroes (5.-13.2)
Xbox360. Tosi miellyttävä puzzle-tyylinen taistelusysteemi fantasiateemalla, selkeästi Puzzle Questin sukulaispeli. Tämä oli tästä pelistä toinen läpipeluu, koska oli kuukauden Gold-ilmaispelinä, joskus aiemmin olen pelannut tämän pc:llä.

Dust: An Elysian Tale (19.-21.5.)
Xbox360. Söpöllä ulkoasulla kuorrutettu 2-ulotteinen mätkintäseikkailu ja kevyt roolipeli. Kerrankin pelin juoneen oikeasti sopii muistinmenetyksestä kärsivä päähahmo. Peli on käytännössä yhden ihmisen luomus. Yllättävän mukava kokemus.
"Laitoitko juuri kokonaisen lampaan inventaarioosi?"
"Juu, entä sitten?"

El Shaddai: Ascension of the Metatron (30.6.-8.7.)
Xbox360. Kesän aikana tuli tätä mätettyä muutamia tunteja, jäi kesken. Japanilainen peli, joka yhdistää tasohyppelyä ja mätkintää. Visuaaliselta tyyliltään ehkä siistein, häiritsevin ja sekavin peli ikinä. Tarina perustuu löyhästi apokryfiseen Eenokin kirjaan. Arkkienkeleitä, langenneita enkeleitä, mielettömästi erilaisia taiteellisia tyylejä ja kaiken keskellä kuolematon Enok. Hämmentävän mielenkiintoinen kokemus, jossa pelityylikin vaihtuu kentästä toiseen esimerkiksi
tasoyppelyn ja taistelumättämisen välillä.


Lego: Pirates of the Caribbean (1.7.-25.7.)
Kaksinpelinä Jimin kanssa. Täydet 1000 gamerscorea tilille kerättynä. katso tarkemmin teksti: Pistetään palikoiksi!

The Secret of monkey Island: Special Edition (21.-25.8.)
Kolmena elokuisena iltana tätä klassikkopeliä naksuttelin läpi. Tosin en itse asiassa naksutellut, sillä pelasin xbox360:llä. Täytyy myöntää, että pari kertaa piti vihjetoimintoa käyttää, kun en millään keksinyt, mitä ihmettä pitäisi tehdä seuraavaksi. Pelihän julkaistiin alunperin vuonna 1990 ja on yksi pelimaailman tunnetuimpia klassikoita. Special edition vuonna 2009 sai uuden kuvituksen, käyttöliittymän ja jopa ääninäyttelyn.
Merirosvoteemaisessa pelissä on siis tarkoituksena klikkailla kaikkea ja saada juoni etenemään, usein jopa aivan päättömillä, mutta toisaalta nerokkailla ratkaisuilla. "A rubber chicken with a pulley in the middle...what possible use could that have?"

Mass Effect 3 uudelleenläpipeluu (25.8.-5.9.)
Xbox360. Tuijottelin vierestä, kun Jimi vihdoin pelasi tämän pelin, ja alkoi kovasti tehdä mieli itsekin pelata kolmososa uudelleen läpi. Tällä kertaa en siirtänyt mukaan aiempien pelien tallennuksia, vaan aloitin oletusasetuksilla, minkä seurauksena pelikokemuksesta tuli melko erilainen. Siitä lisää täällä.

The Secret of Monkey Island 2: Special edition (6.-9.9.)
Xbox360. Pitihän tästä myös kakkososa pelata, se oli ehkä vielä parempi kuin edellinen, erityisesti erikoispainoksen konsolikäännös oli tehty laadukkaasti. Keräsin pelistä kaikki saavutuksetkin, se oli hauskaa. Pelin sisäisen vihjeominaisuuden tai netin käytön sijasta apunani toimi Jimi, muutama pulma oli niin epäselvä. Mistä olisin esimerkiksi osannut päätellä, että englannin kielessä jakoavainta voi kutsua nimellä "monkey wrench" ja tämän sanaleikin tähden vesipumpun jumiutunut venttiili avataan pubista varastetulla apinalla?

Kuten edellä sanoin: alkuvuoden pelasin pleikkarilla, loppuvuoden xboxeilla.
Siksi boxin saavutustilastoni loistaa alkuvuoden tyhjyyttään.

Skyrim (24.9.-19.11.)
Xbox360. Palasin pelin pariin 1,5 vuoden tauon jälkeen. Lokakuun puolivälissä meni kokoaikalaskurissa rikki sata pelituntia. Vaikka vihdoin pelasin ns. pääjuonen loppuun, ei peli ole läheskään vielä ohi. Paljon on yhä listimättä lohikäärmeitä, nikkaroimatta uusia huonekaluja talooni ja tutkimatta luolastoja. Sisällisotakin pitäisi vielä ratkaista. Otsikon linkistä pelikokemuksiani fanifiktion muodossa.

Dragon Age: Inquisition (23.11.-22.12.)
XboxOne. Huikea länsimaisen roolipelin eepos, jonka julkaisua odotin vuosia. Ensimmäinen läpipeluu vei elämästäni reilut sata tuntia, toista läpipeluuta aloittelin noin 30 tunnin verran. Arvostelu täällä. Yksi pelin kohtauksista päätyi myös vuoden pelihetki -valinnakseni.

Halo Master Chief collection
XboxOne. Jimi hommasi tämän, totta kai. Pelattiin ensimmäisen Halon uusintaversiota cooppina pari iltaa. Sinänsä ihan viihdyttävää, mutta ei tuo Halo vaan ole minun juttuni. Yksi spartalainen perhettä kohden riittää hyvin.