lauantai 28. elokuuta 2021

Wanhat fiilistelyssä: Ni no kuni

Tuli Facebookin muistoissa niin hauskoja pelipäivityksiä vastaan, että pitää ihan jakaa tännekin. 

13.8.2013

"Haaksirikkouduimme saarelle, jota luulimme autioksi. Oli siellä kuitenkin elämää: Keskustelin luolassa sinisten rapujen kanssa, löysin keijujen komediateatterin sekä tein tutkimusmatkan keijujen äidin vatsaan, jossa oli lastentarha. Voitin vatsassa häiriköineen jättimäisen meduusan ja palasin onnellisesti keijukylään. Sitten laiva olikin jo korjattu ja saatoimme jatkaa matkaa.
Kiitos tästä elämyksestä Level-5."

15.8.2013 

"Eilen pukeuduin sika-asuun, jotta pääsisin livahtamaan vartioiden ohi palatsiin tapaamaan prinssiä.

perjantai 13. elokuuta 2021

Yllätyspaketteja

Syksyn alkuun on liittynyt monia asioita, jotka ovat tuntuneet hyppäykseltä tuntemattomaan. Meidän perhe astui ruuhkavuosiin. Olen siirtynyt kotiäitiydestä työelämään. Aloitin paikallisessa vapaaseurakunnassa lapsi- ja varhaisnuorisotyön ohjaajana. Paljon on vielä uutta opeteltavaa ja totuteltavaa, mutta toki myös paljon tuttua, olenhan samankaltaista hommaa aiemminkin tehnyt.

Saa nähdä, mitä kaikkea tästä syksyn yllätyspaketista vielä kuoriutuu. Kotiarjen ja töiden yhteensovittaminen sekä epäsäännöllisen työajan ja lasten hoitovuorojen sumpliminen tuntuu vielä aika kummalliselta. Onneksi mieheni Jimi tekee säännöllistä päivätyötä.

Tänään saapui myös yksi ihan konkreettinen yllätyspaketti.

Aiemmin ihan vaan huvin vuoksi suunnittelin itselleni Xbox-ohjainta Series x:lle, kun netistä voi tosiaan tilata yksilöllisemmän ohjaimen sen perus mustan sijaan. No, en kyllä koskaan tosissani aikonut sellaista tilata, mutta Jimi näki tilaisuuden yllättää. 

Tänään vapaapäivänä piti odotella kotona saapuvaksi jotain mystistä pakettia ja kappas, mitä sieltä laatikosta kuoriutuikaan: torstainvärinen ilopilkku omalla nimimerkillä. Kiitos!


Tarvitsee varmaankin alkaa etsiä kalenterista ihan omaa konsolihetkeä.

perjantai 6. elokuuta 2021

Lapsen kanssa: Skidipark (Viihdekeskus Ideapark, Lempäälä)

Heinäkuussa 2021 Lempäälän Ideaparkin yläkerta on herätetty jälleen henkiin. Tällä kertaa konseptin nimi on Viihdekeskus Ideapark ja se jakautuu lasten sisähuvipuistoon (Skidipark), karting-rataan sekä jonkilaiseen tilaussaunaan. 

Särkänniemi Zones (tästä aiempi käyntiarvio) lakkautettiin koronakeväällä 2020, joten ehtihän tässä olla reilu vuosi aikaa tehdä uudistuksia. Tekstissäni tulee väistämättä jonkin verran vertailua vanhaan.

Uskaltauduimme testaamaan Skidiparkia kesäloman lopulla arkipäivänä (vaikka Pirkanmaa olikin taas juuri siirtynyt koronan leviämisvaiheeseen.) Mukana oli lisäkseni lapset 2,5v. ja 5v, sekä hetkellisesti myös mieheni. Väkeä oli alkuiltapäivästä vain kourallinen ja alue on laaja, joten hyvin oli kaikille tilaa pitää pitkät turvavälit eikä toimintoihinkaan tarvinnut juuri jonotella. Siellä täällä oli asiaan kuuluvasti käsidesiä tarjolla ja ovella muutama muistutus turvaväleistä. Maski päässä juoksukonttaaminen kiipeilysokkelossa 2-vuotiaan perässä oli hieman rankkaa, mutta siitäkin selvittiin. 

Isompi kiipeilyseikkailu


Hintansa väärti

Hinnoittelu on nyt huomattavasti yksinkertaisempi verrattuna Zonen aikaan: 0-vuotiaat 0€, 1-vuotiaat 7€ ja yli 2-vuotiaat 15€, aikuiset valvojat ilmaiseksi mukaan. Lippujen oston jälkeen bongasin Prisman puoleisen päädyn myyntitiskiltä tekstin, että samana päivänä Ideaparkissa tehdyn ostoksen kuitilla olisi saanut rannekkeesta alennusta. Lukihan siitä nettisivullakin, mutta unohdin asian lippuja ostaessa. Olisin siis voinut saada alennusta, sillä ostoksia oli tehty. Ehkä seuraavalla kerralla muistan huomioida tämän. (Tulimme keskusaukion suunnasta kartingin puolen ovesta sisään, enkä sieltä samaa tietoa bongannut eikä myyjäkään asiasta maininnut).

Mielestäni tarjonta on hyvinkin hintansa arvoinen, varsinkin kun aikuisten ei tarvitse ostaa ranneketta.

Hinnastossa leikkiajaksi on määritelty 2 tuntia, mutta meille myyjä sanoi, että päivän aikana saa mennä ja tulla puistoon niin usein kuin haluaa. Ehkä 2 tunnin rajoitus koskee vain ruuhka-aikoja? Pidimmekin touhuilun välissä ruokatauon yhdessä Ideaparkin ravintolassa nälkäkiukun yllätettyä. 

 

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain puuttui

Paljon on tuttua aiemmista kokonaisuuksista, mutta karsintaakin oli tehty ja uusia juttuja tullut tilalle. Konsepti eroaa yhä selvästi liikuntaseikkailupuistosta (tyyliin Hoplop), mutta tarjoaa vähemmän kuin mitä Särkänniemi Zones oli parhaimmillaan (laajennuksen jälkeen). Ydinkohderyhmänä ovat selvästi alakoululaiset ja sitä nuoremmat lapset, toki kyllä yläkoululaisetkin varmasti löytäisivät tekemistä. Moni aktiviteetti innostaa helposti koko perhettä yhteiseen tekemiseen.         

Alueelta löytyy yhä Funpark-Hoplopin peruja oleva kiipelyseikkailu liukumäkineen ja pallomerineen sekä erikseen myös pienempi seikkailualue, jonka suosituksena luki "Tämä seikkailurata tarkoitettu pääasiassa perheen pienimmille". Jättilegoillakin pääsee rakentelemaan. Pomppulinnoja alueella on kolme ja isoja trampoliineja neljän kappaleen rivi. Uutena juttuna on pienempi trampoliini, josta voi hyppiä vaahtomuovikuutioaltaaseen (sillekin on varmaan jokin oma nimitys...)

Polkuautorata on aiempaa pienempi. Autoja oli radalla kolme: kaksi iso ja yksi pienempi. Enempää ei oikein mahtuisikaan. Akkukäyttöisiä autoja ei enää ole. (Paitsi tietysti sitten kartingin puolella yli 145-senttisille kuljettajille on tarjolla aika paljon nopeampi ja kalliimpi ajorata).

Zonesiin tehty tyylikäs hohtominigolf on säilytetty paikallaan, kuten myös huonepelit "Lazer Maze" ja "Time freak", jotka ovat molemmat omastanikin mielestä oikein hauskoja pelejä. Lasersokkelossa pujotellaan pimeässä huoneessa agenttileffan tyyliin laservalojen väistellen ja jälkimmäisessä juostaan hämärässä huoneessa klikkaamassa seiniin syttyviä valopainikkeita mahdollisimman nopeasti.

Entisten aikojen (Funpark ja Zones) tarjonnasta on jätetty pois kaikki varsinaiset huvipuistolaitteet ja muutenkin kaikki erillistä henkilökuntaa vaativat toiminnot. (Ristiriitaisesti puiston mainoksessa kuitenkin näkyy taustalla ketjukaruselli.) Kaksi pienintä "kolikkokarusellia" on vapaasti käytettävissä. Liikkuvista simulaattoreista on säilytetty vain itsekseen käytettävä Minirider. Kaikissa toiminnoissa on selkeät käyttöohjeet. Toinen lasersokkeloista ei ollut käytössä, sillä huoneen käynnistysnäyttö näytti erroria, mutta muuten nämä tekniikkaan pohjautuvat aktivitetit vaikuttivat toimivan oikein hyvin.

Skidiparkin ja kartingin välissä on erikseen ostettavilla poleteilla pelattavia pelejä, kuten arcade-pelejä ja minikeilausta. Skidiparkin sisäänpääsyyn kuuluu tanssimattopeli, joka sijaisee muista peleistä erillään puiston puolella.

Yhden erän ehdin itsekin tanssimattoilla,
kun mies tuli ostoksiltaan lasten seuraksi.

Skidiparkin puolella kassalla/kahviossa näkyi olevan hommissa yksi henkilö. Kahvion tarjonnassa oli joitain herkkuja ja jäähilejuomia, mutta emme tällä kertaa syöneet mitään.

Kahvioalue. Taustalla pienempi seikkailurata.
 

Puistossa kuljetaan ilman kenkiä ja lattiat ovat paikoin aika liukkaat, joten suosittelen ainakin pienimmille sisätossuja. Valaistus on alueella entiseen tapaan hieman hämärä. Skidiparkin oman sisäänkäynnin luona on muutama lukittava säilytyslokero, naulakot molemmilla sisäänkäynneillä. Kahvion lähellä on myös aikuisten oma lukunurkkaus aikakauslehtineen. (Ainoa tila koko alueella, jossa on kunnollinen kirkas valaistus.)

Tämä "isiparkki" muistutti vähän hammaslääkärin odotustilaa.
 

Lopuksi

Sisältö on monipuolinen ja konseptia on sopivasti yksinkertaistettu hinnoittelujen ja henkilökunnan määrän suhteen. Jospa tämä tällaisenaan olisi kannattavaa. Vähän itseäni harmitti huvilaitteiden sekä lasersodan poistuminen tässä uudessa konseptissa, mutta lapseni eivät sellaisia tienneet edes odottaa ja sekosivatkin innosta aivan täysin, kun oli niin kivaa ja paljon kaikkea erilaista. 

Nettisivuilla voisi mielestäni olla vähän tarkemmin tietoja ja ohjeistusta, mutta ehkä sivutkin ovat vielä vähän alkutekijöissään.
Kiva reissu, vaikka päättyikin kiukutteluun (eihän sieltä olisi saanut lapsia millään lähtemään...)
Loppuun vielä vähän lisää kuvia (voi klikata isommiksi).

 

  
Kartingin päädyn sisäänkäynti. Minirider ja pomppulinnoja
 

Volttitrampan taustalla polkuautorata

Hohtominigolf
 

 

Tarkennetaan nyt vielä lopuksi, että ihan itse maksoimme ja huvikseni kirjoittelin. En harrasta tässä pienessä blogissani kaupallista yhteistyötä.