Kingdom Hearts! - parasta Disneytä Japanista sekä Disney-klassikoiden Top10

Tänään on Kingdom Hearts 2.5 HD remix -pelin julkaisupäivä!

Kingdom Hearts 1.5 HD remix

Kyseessä on siis uusintajulkaisu ja pakettiniputus lempipelisarjani kolmesta viimeisimmästä pelistä. Julkaisu on jatkoa vuoden takaiselle 1.5 HD remix -kokoelmalle.

Kingdom Hearts on pelisarja, joka yhdistelee japanilaisia videopelihahmoja ja roolipelaamista Disney-elokuvien hahmoihin ja maailmoihin. Se kertoo aivan oman tarinansa, mutta ihastuttavalla tavalla. Toisin kuin monet muut lempipelini, tämä peli sopii lähestulkoon kaikenikäisille (12+), mutta englantia pitää kyllä osata.

Pelin päähahmo on Sora-poika, joka pimeyden hyökkäyksen seurauksena menettää yhteyden parhaisiin ystäviinsä, mutta saa haltuunsa avainmiekan, minkä seurauksena hänestä tulee valittu, joka voi sulkea pimeyden oven. Tapahtumaketjun seurauksena hän tapaa Akun ja Hessun, jotka ovat kuningas Mikin käskystä selvittämässä tätä kummallista pahuuden hyökkäystä. Yhdessä kolmikko seikkailee läpi erilaisten Disney-elokuvien ja muiden tarinoiden, mättää kuoliaaksi miljoonia "sydämettömiä. Tavoitteenaan heillä o sulkea eri maailmoihin ilmestyneitä ulottuvuusovia ja etsiä Soran ystävät. Matkaan mahtuu paljon iloa, surua ja huikeita kokemuksia. Koko sarjan tarina on äärettömän monimutkainen ja paikoin jopa sekava sekoitus valon ja pimeyden taistelusta, mutta ei menoa haittaa, vaikkei ihan kaikesta olisi kärryillä. Elokuvien maailmoissa pelataan usein läpi elokuvan juonta ja niissä on omat tarinakokonaisuudet. Rakastan pelejä todella paljon.

Tässä uusimmassa kokoelmassa on mukana myös peli Birth by sleep, jota en ole aiemmin pelannut, koska se on ilmestynyt vain psp-käsikonsolille. Ehkä joululomalla päädyn tätäkin herkkua pelailemaan. Vielä ei kuitenkaan kiirettä ole, niin kovasti olen vielä kiinni Dragon Agen maailmassa.

Disney-teemasta innostuneena julkaisenkin nyt vuosi sitten Kingdom Hearts 1.5-huumassa Facebookiin kirjoittamani Disney-leffat Top-10 -tekstin, olkaapa hyvät! 


 (Pahoittelen paikoin muokkaamattoman tekstin puhekielisyyksiä ja sisäpiiriviittauksia)

Nämä eivät suinkaan ole paremmuusjärjestyksessä, vaan kronologisessa järjestyksessä julkaisuvuoden mukaan. Jokaisessa on mukana perustelut, miksi ne ovat päässeet listalle.
Lisäsin arvosteluihin kursiivilla viittauksia Kingdom Hearts (KH) peleihin. 

1. Liisa ihmemaassa (1951)
Lyhyesti: aivan päätöntä visuaalista ilottelua yhdestä parhaimmista ja sekopäisimmistä kirjoista ikinä. Välillä on siistiä olla vaan ihan pihalla kaikesta, kuten Liisa on melkein koko leffan ajan. "Very merry unbirthday to me!" En ole todella pitkään aikaan nähnyt tätä, tekisi mieli katsoa uudestaan. Liisa on KH-pelissä yksi seitsemästä sydämen prinsessasta, jotka pelin pääpahis kaappaa avatakseen suuren sydänten oven. Ihmemaa on hauska pieniä pulmiakin sisältävä kenttä.


2. Viidakkokirja (1967)
Olen katsonut tämän lapsena todella monta kertaa, siksi elokuva pääsee listalle. Karhun elämää on loistava laulu ja samanlaisessa pinnallisessa flowssa liikkuu koko leffa muutenkin. Tämä ei ota itseään liian vakavasti eikä ole kovin syvällinen tarina, vaan Mowglin matka soljuu halki viidakon. Olen varmaan aina katsonut tämän suomenkielisenä, minkä takia yhä edelleenkin, kun jostain radiosta tulee tietty mainosääni, hihkaisen: "Toi on Baghera!"
Lisäksi meidän ensimmäinen pleikkarin tanssimattopeli oli "Viidakkokirjan svengiseikkailu", joten senkin takia tätä tarinaa on tullut jauhettua paljon paljon paljon. (ensin tuli peli ja kun sitä oli melkeen vuosi hakattu ohjaimella, niin saatiin se tanssimattokin :D)
Kuriositeettinä mainittakoon, että tämä on viimeinen leffa, jota Walt Disney oli itse vielä tuottamassa, tosin hän ehti kuolla ennen kuin leffa ilmestyi. Viidakkokirjaan en ole muistaakseni Kingdom Heartsissa törmännyt.

3. Robin Hood (1973)
Ehdottomasti katsottava englanninkielisenä. Katsoimme tämän aina, kun oltimme kipeänä. Äiti oli nauhoittanut telkusta videolle. Robin Hoodin tarina on viehättänyt minua aina kaikissa muodoissa. Prinssi Juhana peukaloaan imevänä leijonana on koominen hahmo. Syvällisyyttä tuo riistoteema: kirkon köyhät urkurihiiret lahjoittavat viimeisen lanttinsa hyväntekeväisyyslippaaseen, jonka ilkeä sheriffi tulee hetkeä myöhemmin tyhjentämään verona. Laulu "Not in Nottingham" on jäänyt tästä parhaiten mieleen: Melkein koko kylä on suljettu velkavankeuteen ja kaikki yhdessä lohduttavat toisiaan ja jakavat ruuankin. Tasapainoisesti synkkiä ja hauskoja kohtauksia. Voi, osaan tämän leffan varmaan vieläkin melkein ulkoa, vaikka en ole nähnyt aikoihin. Tähänkään KH-peleissä en ole törmännyt.

4. Pieni merenneito (1989)
Kerrankin Andersenin sadusta versio, jossa merenneito saa onnellisen lopun. Ihana rakkaustarina. Olen aina halunnut olla merenneito ja nähdä ihmeet meren syvyydessä, Ariel taas haluaa olla ihminen. Pienenä oli hauskaa, että tarinassa on veljeni kaima, Joonas-niminen lokki, joka keksii kaikkia hauskoja selityksiä ihmisten tavaroille. "Part of your world" on yksi hienoimmista Disney-biiseistä. Lempparileluni oli yhdessä vaiheessa Ariel-barbie. Kovakouraisen käsittelyn seurauksena nuken pää lähti irti eikä sitä saatu ikinä korjattua kunnolla. Kyllä harmitti. Kingdom Hearts 2 -pelissä Arielin maailma eroaa muista siinä, että siellä ei taistella, vaan pelataan musikaalin muodossa elokuvan tarinaa eräänlaisena rytmipelinä. Hauska erilainen kokeilu. Ensimmäisessä pelissä oli toki taistelua ja perinteisempää seikkailua, siinä vierailu Atlantikseen sijoittui aikaan ennen elokuvan tapahtumia.

5. Kaunotar ja hirviö (1991)
Se puhuva kynttilänjalka oli niin loistava hahmo! (vaikka jotenkin monella tavalla hyvin samanlainen kuin pienen merenneidon Sebastian-rapu) Ja muutenkin kaikki lumottu palvelusväki. Tämä on yksi
mun lempparisaduista muutenkin, vaikka Disneyn versio on joissain kohdin aika ärsyttäväkin. Hirviö on hellyyttävä hahmo ja Belle on supernainen. Ja Gaston, tuo tarinan antisankari, on kuin tiivistelmä ylimielisistä koulukiusaajista.

Hirviö liittyy Soran tiimiin jo ensimmäisessä KH-pelissä pelastamaan Belleä, joka on myös yksi sydämen prinsessoista. Hirviön linna kaikkine fantastisine asukkaineen tulee tutuksi pelikenttänä kakkospelissä.

6. Aladdin (1992)
Vieläkin mietin, pitäiskö tällä listalla olla Aladdin vai Herkules.
Mutta kyllä Aladdin kiilaa listalle ihan vaan hyvien oheismuistojen takia. Suomen teologisella opistolla esitetty versio tästä oli ikimuistoinen, vaikka olenkin nähnyt sen vain videolta. Lisäksi kävimme opiskelijakavereiden kanssa porukalla kattomassa tämän kaksikielisenä teatteriversiona Helsingissä.  Molemmat siis nimenomaan sovituksia tästä Disney-versiosta. Ei siis ole listalla itse asiassa pelkillä leffan omilla meriiteillä, vaan näiden teatteriversioiden takia, vaikka olihan leffakin huikean hauska ja liikuttava. Lampun henki on loistava hahmo ja leffaan tungetut nykyajan viittaukset ihan hassuja. Ja laulut ovat hienoja. Aladdin ja lampun henki ovat Soran oleellisia tiimikavereita, kun seikkaillaan Agrabah:ssa. Taistelu Jafaria vastaan oli ärsyttävä koko ajan liikkuvine tasoineen. Jasmine on myös sydämen prinsessa.

7. Fantasia 2000
EPIC. Upeaa kuvitusta upeaan musiikkiin. Lentäviä valaita ja Aku Ankka Nooan arkissa. Myös alkuperäisessä Fantasiassa on muutamia helmiä, mutta kokonaisuutena tämä "jatko-osa" on vaikuttavampi. Taikuri Yen Sid alkuperäisen Fantasian kohtauksesta "Noidan oppipoika" toimii pelissä Soran eräänlaisena opettajana.

8. Keisarin uudet kuviot (2000)
Oikeastaan muistin tämän leffan vasta, kun selasin luetteloa Disney-leffoista. Jotenkin tämä on leffana kauhean vähän arvostettu. Mut kyllä tämäkin ohittaa Herkuleksen, vaikka on paljon kevyemmällä otteella tehty. Muistan tykänneeni tästä paljon, kun ekaa kertaa näin, koska tässä leffassa oli ihan järkyttävän hauskaa näsäviisasta läppää. Plus hei - päähenkilö muuttuu laamaksi, pakkohan tästä on tykätä. Kattelin tästä yöllä jotain pätkiä ja käkätin taas ihan päättömästi. Ei muistikuvia KH-maailmassa tapahtuneista törmäyksistä.

9. Atlantis: The lost empire (2001)

Tämähän on ihan huikea seikkailuelokuva, ei mikään musikaali. Pääsee eeppisyydessään lähelle Ghiblin seikkailutasoa. Mikään muu Disneyn klassikko ei pääse tässä kategoriassa uskottavuudessaan lähellekään, tosin kovin moni ei ole kyllä yrittänytkään. Päähenkilö on ihan huikea nörtti. Tätä leffaa varten kehitettiin ihan oma atlantiksen kieli. Sen luojaksi palkattiin Marc Okrand, sama tyyppi, joka loi klingonin kielen Star Trekiin. Kai tämä on sen tason kulttileffa, ettei KH-maailmaan tule ikinä pääsemään.

10. Aarreplaneetta (Treasure planet 2002)
Kun tämä ilmestyi, olin yläasteella. Tykkäsin tästä silloin ja tykkään edelleen, koska hyvänen aika: merirosvoja avaruudessa. Tapa, jolla elokuva sekoittaa fantasiaa ja scifiä on ihastuttava. Seikkailuelokuvana piirun verran lapsellisempi kuin Atlantis, mutta tykkään tästä kuitenkin ehkä enemmän. Lisäksi mieleenpainuvat sivuhahmot muodonmuuttaja Morfi sekä muistinsa menettänyt sekopäinen robotti ovat hauskoja. Aarresaari on myös taas yksi niitä kirjoja mistä olen aina tykännyt ja tämä on hieno avaruussovitus siitä. Tarinan ydin ei pyöri minkään rakkaushömpän, vaan päähahmon isäsuhteen ympärillä. Tykkään tästä sekä suomeksi että englanniksi. Suomennoksessa on hyvin lokalisoituja vitsejä. (Niinkuin Disneyllä yleensäkin tehdään suomennokset laadukkaasti.) En ainakaan tähän mennessä ole elokuvan hahmoihin törmännyt, liekö koskaan, jää nähtäväksi.
 

Edit: Kieliasua korjattu 16.10.20, koska tekstissä oli niin jäätäviä kirjoitusvirheitä.