Prinsessajuhlat

"Blogi peleistä ja elämästä" - nyt tulee taas sitä jälkimmäistä.

Oi, jos tapaisin prinsessan

Satujen prinsessat. Heistä varmasti jokaisella on jonkinlainen kokemus ja mielipide satukirjojen sekä elokuvien perusteella. Itse tunnustan ruokkivani lapsissani prinsessainnostusta. Meille kolahtaa kuukausittain postiluukusta Prinsessa-lehti, elokuvat pyörivät ruudulla säännöllisen epäsäännöllisesti ja kotoa löytyykin kaksi tällä hetkellä erityisesti Frozen-prinsessoista innostunutta lasta: 6-vuotias tyttäreni (joka on vuorannut seinät prinsessajulisteilla) ja 3-vuotias poikani (joka rakastaa Elsan ja Annan lisäksi erityisesti myös autoja).

Lasten juttujen ohjella olen viime aikoina itse kohdannut prinsessoja lähinnä videopeleissä. Oli kieltämättä hurmaava kokemus päästä tutkimaan Tähkäpään tornia lähietäisyydeltä Kingdom Hearts -pelissä tai jutella prinsessojen kanssa virtuaalisessa Disneyworldissa - oikeassa kun en koskaan ole päässyt käymään, vaikka pienenä haaveena se on aina mielessä elänyt. 

Mutta ah, tavatapa joskus oikea satuprinsessa!

Muutama vuosi sitten sain kuulla, että Tampereen keskustassa on taikaportaali, jonka kautta ihan oikeat prinsessat saapuvat satujen maailmasta vierailemaan meidän maailmassamme!

Taikaa ylläpitää Juhlaprinsessa-niminen pienyritys. Suomessa ammattina prinsessa! Oikeasti! Miten huikeaa, että joku voi tehdä noin ja vielä noin hyvin ja ihanien arvojen kautta! En välttämättä lue itseäni suureksi Disney-prinsessa-faniksi, mutta Juhlaprinsessafani voisin ollakin. Olen reilut 3 vuotta kaihoisasti seurannut Juhlaprinsessan toimintaa somessa ja olipa Ylellä mielenkiintoinen dokumenttikin aiheesta. Itsekseni pohdiskelin, että olispa ihanaa joskus järjestää meillekin prinsessajuhlat, kunhan lapset saavuttavat sopivan iän.

Haave oli tosin ensin muodossa "raaskisiko oikeasti panostaa lastenjuhliin noin isosti?". Sittemmin haave päivittyi muotoon  "Olisipa tämä koronahullutus pian ohi ja saisi taas juhlia!" Korona-aikana tilasin Juhlaprinsessalta jopa videomuotoon toteutetun prinsessakoulun meille yhteiseksi tekemiseksi. Äärimmäisen haastavaa tanssituntia lukuunottamatta muutaman päivän mittainen koulu oli oikein miellyttävä kokemus 4-vuotiaan kanssa suoritettavaksi. Lopuksi sai askarrella kruunun ja tulostaa seinälle koulutodistuksen, jota tytär on tässä parin vuoden aikana usein ihastellut. Lisäksi prinsessojen kanssa sai etäilyn aikana harrastaa ihan oikeaa kirjeenvaihtoa. Edelleen meillä on tallessa Pieneltä merenneidolta saatu kirje.

Prinsessa olohuoneessa

Pari kuukautta sitten alkoi lopullisesti ärsyttää, etten ollut saanut aikaan järjestää lapsille kaverisynttäreitä. Koronan takia ties mitä muitakin juttuja oli peruttu moneen kertaan. Lopulta päätin järjestää kevätjuhlat menetettyjen synttärien tilalle. Ja jotta homma menisi tarpeeksi överiksi, toteutin lopulta haaveeni ja tilasin paikalle prinsessan. (lapset kannattivat ajatusta, miehelleni vain ilmoitin.) Yhdessä tyttären kanssa selattiin prinsessojen kotisivua ja hän sai valita, minkä prinsessan ja missä asussa meille kutsuisi. Juhlaprinsessan kanssa sähköpostitse suunnittelimme vierailua ja lasten kanssa askartelimme kutsukortteja ja suunnittelimme koristelua.

Ja niinpä vihdoin, monta kuukautta oikeiden synttäripäivien jälkeen meidän olohuoneessa juhli kymmenkunta hyvin innostunutta lasta, pari aikuista sekä Lumikuningatar keväisessä juhla-asussaan.

Kaksi tuntia kului kuin siivillä. Kaikki saivat alkuun lausua prinsessavalan, jossa luvattiin olla ystävällisiä, rohkeita ja toteuttaa omat unelmat. Poikani lyötiin ritariksi ja tyttäreni kruunattiin tiaralla. Leikkien ohessa juteltiin myös esimerkiksi siitä, millainen taikavoima on ystävyys. Prinsessa teki lapsille kimalletatuoinnit, ohjasi leikkejä, laulua ja tietovisaa ja otti lapset ihanasti huomioon. Lisäksi molemmat lapseni saivat toiveensa mukaisesti omaa aikaa prinsessan kanssa sillä välin, kun puuhasin muiden lasten kanssa muuta. Ja tottakai tytär tahtoi sen prinsessakoulun todistuksen esitellä prinsessalle myös. Vierailu päättyi lämpimään haliin. Ihanaa, että saa taas halata!

Jos minulta kysytään, niin meillä kävi aivan oikea Elsa. Lasten jatkuva kysymystulva ja kommentit saivat todella johdonmukaiset vastaukset ja kaikki tekemiset oli teemoitettu prinsessatyyliin.

Stressitön juhlajärjestely

Edeltävä työviikko oli aivan hillitön, joten lopullisten juhlavalmistelujen suhteen käytin rentoa luovuutta: perusteellisen siivoamisen sijaan peitin ja piilotin. Yhdestä huoneesta vuorattiin jäinen "Ahtohalla" lakanoilla ja petivaatteilla, joiden alle jäivät piiloon hyllyjen ja pöytien tavararöykkiöt. Pyykkitelineestä rakennettu maja oli kovassa käytössä. Isoimmat rojut tungin komeron puutteessa saunaan, jonka lasioveen laitoin kyltin "Tammisen sekatavarapuoti, sunnuntaisin suljettu". Koristeita lainasin työpaikalta. (Seurakunnan lapsityöntekijä järjestää työkseen myös juhlia, joten monenlaista viiriä löytyy varastosta...) Mitään en leiponut. Kaupasta saa kaikkea, kuten kakkuja, mansikoita ja vaahtokarkkeja. Kattaukseen kaivoin kaappien kätköistä kaikki ihanuudet kummilusikota myöten, kuten myös lapsena matkamuistoksi saamani todella hempeän teeastiaston.

Jälkikäteen mietittynä olisi tietysti voinut vielä valmistella jonkinlaisen kuvausseinän yhteiskuvia varten, kun ulkona olikin vielä hieman kolea kuvausilma. Mutta kotisohvalla otetuista kuvista jää myös hyvä ja aito muisto.  Näitä juhlia muistellaankin vielä pitkään!

Synttärit nää, ekat sulle on vaan,
jos lasketa ei niitä, jotka korona söi pois.
Jälkeen tauon sen, mä näin onnittelen,
juhlia nyt kun taas saan!
-Hieman muokattu versio Elsan synttärilaulusta
Annalle Frozen kuumetta -lyhytelokuvasta.

Mainittakoon nyt vielä, etten edelleenkään harrasta blogissani mitään kaupallista yhteistyötä. Ihan omasta aloitteestani kirjoitin ja täyden hinnan maksoimme juhlapaketista.