Lautapelit: Brändi Dog

Olin pari päivää meidän kirkkokunnan nuoriso- ja lapsityöntekijöiden voimaantumispäivillä. Osallistujia oli tällä kertaa tusinan verran, mikä mahdollisti todella vapaamuotoisen ohjelman. Paljon vertaistukea, juttelua, rukousta, ulkoilua ja hyvää ruokaa. Ja loistavana bonuksena illat kuluivat saunomisen ja kortti- sekä lautapelien parissa aina yömyöhälle asti. Hyvä seura ja häiriötöntä aikaa pelata, mikä mahtava kombo!

Parin illan pelilista koostui omalta osaltani seuraavista: Ligretto, Sushi Go, Roll for it, Love Letter, Modern art sekä itselleni aivan uusi tuttavuus Brändi Dog. Peli on kotoisin Sveitsistä ja pelilautoja tekee vammaisia työllistävä järjestö Stiftung Brändi, mistä tulee nimen etuliite.

Ei yhtään Kimble, mutta melkein

Ensisilmäyksellä iskee ahdistus: olenko juuri lupautunut pelaamaan Kimbleä?!

Neljän pelaajan pelissä lauta tosiaan muistuttaa Kimblen (eli Ludon) pelilautaa, vaikka siinä onkin enemmän ruutuja. Pohjimmiltaan Dogissa on myös aivan sama idea: kuljettaa omat nappulat kotipesästä maaliin laudan ympäri. Itsehän siis inhoan Kimbleä ja sen yksitoikkoisuutta ja tuuripohjaisuutta, joten olin alkuun hieman epäileväinen pelin suhteen (enkä tainnut olla ainoa).

Mutta ei tämä ole Kimble. Ennemmin ehkä Kimble potenssiin kolme, jos sitä Kimbleä haluaa vertailukohtana käyttää. Pelilaudan ja nappuloiden lisäksi tarvitaan tavalliset pelikortit (2 pakkaa), joiden avulla liikutaan. Pelissä on toki tuurielementti siinä, mitä kortteja sattuu saamaan, mutta se mahdollistaa hienosti myös taktikointia.

Peliä pelataan 2 hengen joukkueissa, mutta on olemassa myös säännöt 2, 3 tai 5 hengen peliin. Pelin omistajalla oli mukanaan myös laudan lisäpalat, joilla sai pystyyn kolmen joukkueen pelin. Tämä kuuden pelaajan asetelma on kuvassa. Kun omat nappulat on saanut maaliin, saa alkaa pelata oman tiimitoverinsa nappuloilla, mutta jo tätä ennen kaveria on mahdollista auttaa.

 

 

Säännöistä 

Ensin jokaiselle pelaajalle jaetaan kuusi korttia, joita ei saa näyttää muille. Yksi oma kortti pitää vaihtaa parin kanssa ja tässä kohtaa kannattaa miettiä, mistä kortista luopuminen hyödyttäisi molempia parhaiten. Parin kanssa ei kuitenkaan saa missään vaiheessa keskustella korteista. 

Sitten kukin pelaa vuorollaan kortin ja toimii sen mukaisesti. Kortti on pakko pelata, jos sen pystyy käyttämään. Jos joutuu tilanteeseen, jossa ei pysty käyttämään yhtään korttia, pitää laittaa omat käsikortit poistopakkaan ja odottaa uutta kierrosta.
Kun kaikki kortit on pelattu, jaetaan uudet. Tosin toisella kierroksella enää viisi, sitten seuraavilla neljä, kolme ja kaksi, minkä jälkeen aloitetaan taas uudelleen kuudella kortilla. 

Samoin kuin Kimblessä, kotipesästä ei voi lähteä noin vain, vaan tarvitaan aloituskortti. Tätä virkaa toimittavat Ässä ja Kuningas, mutta niitä voi yhtä hyvin käyttää myös liikkumiseen. Kimblen tavoin, jos pysähtyy vastustajan ruutuun, joutuu ruudussa ollut vastustaja palaamaan takaisin kotipesään. Poikkeuksena on juuri kotipesästä aloitusruutuun siirretty nappula, joka muodostaa muurin, josta kukaan ei pääse ohi niin kauan kuin nappula aloitusruudussaan pysyy.  Kullakin kortilla pääsee kortin arvon verran eteenpäin, mutta nelosella voi halutessaan liikkua myös taaksepäin. Jos onnistuu peruuttamaan aloitusruudun taakse, ei tarvitsekaan kiertää koko pelilautaa, vaan on jo melkein maalissa. Seiskalla taas voi liikuttaa omia ja oman parinsa nappuloita ja kaikki seitsemän askelta voi jakaa haluamallaan tavalla. Lisäksi seiskalla pelatessa "jokainen askel tappaa", eli joka liikkeellä voi syödä muita. Maaliin voi mennä vain tasaluvulla eikä maalissa olevien nappuloiden yli voi loikkia, joten seiskaa voi käyttää myös maalissa olevien nappuloiden siirtelyyn. Mikäli maaliin ei onnistu pääsemään tasaluvulla, mutta nappulaa on pakko siirtää, saattaa joutua maalin ohi uudelle kierrokselle. Tämä riski on erityisen suuri viimeisen nappulan kanssa. Jätkällä saa vaihtaa oman nappulansa paikkaa jonkun muun pelissä olevan nappulan kanssa ja jokerilla voi valita minkä tahansa muun kortin toiminnon.

Kortit vaativat hetken sisäistämistä, mutta onneksi meillä oli käytössä tukilappu, josta pystyi tarkistamaan kunkin kortin toiminnon.  Peli varmasti nopeutuu useamman kierroksen jälkeen, kun kortteihin syntyy rutiini. Nyt meillä meni välillä aika kauan miettimiseen, mutta pelin omistaja jakoi kyllä auliisti neuvoja.

Pelikokemuksesta

Pelin säännöt on lopultakin melkoisen helppo oppia ja peliin osallistumiseen on matala kynnys myös vähemmän pelaaville. Ensimmäisenä iltana olin itse mukana nelinpelissä ja hävisimme todella täpärästi. Toisena iltana  osallistuin kuuden hengen peliin vain yhden uuden pelaajan epävirallisena neuvonantajana ja ainakin voin uskotella itselleni olleeni hyödyksi, sillä tämä tiimi voitti. Tosin siihen auttoi erittäin vahvasti myös toisen tiimin huono tuuri korttivalinnoissa maaliviivalla. 

Meillä oli pelatessa todella hauskaa ja täpärät toisten syömiset, pieni ilkeily ja yllättävät käänteet aiheuttivat lähinnä spontaaneja naurunpurskauksia. Liian tosissaan ei tätäkään peliä kannata ottaa, sillä välillä vaan osuu epäreilusti huonot kortit ja joutuu odottelemaan. Tuuripohjaisuus on siis välillä todella näkyvästi läsnä.

Brandi Dogia ei sellaisenaan oikeastaan taida saada Suomesta, mutta sain kyllä hyvän vinkin: ei tarvitse kuin haalia jostain kolme kaveria, piirtää lauta paperille ja ottaa vaikka ne Kimblen nappulat ja pari korttipakkaa, niin peli on jo pystyssä. Säännöt löytyvät googlaamalla ainakin englanniksi.

Brändi Dog

Pelaajia: 2-6
Kesto: n. 30-60 min
Ikäsuositus: 9+

Pelailemisiin!
- Laura

Ps. Blogini täyttää huomenna 8 vuotta!