Pelikuulumisia ja naurua

Päivitin tässä noita pelattujen pelien sivuja. Noilla yläreunan "Pelit 20XX" -välilehdillä on muutaman lauseen lyhyitä arvosteluja peleistä, jotka/joita olen kyseisenä vuonna pelannut, kannattaa niitäkin joskus tsekata, jos nimenomaan pelien takia tätä blogia seuraat.

Ja sitten niihin iloihin.



Skyrimin iloa
Terveiset Skyrimista. Muita videopelejä en olekaan tässä kuukauteen pelaillut. Pelin sisäisessä laskurissa meni viime torstaina rikki sata pelituntia. Saattaa äkkiseltään kuulostaa paljolta, mutta pitää ottaa huomioon, että pelaaminen on jakautunut usean vuoden aikajaksolle. Toisaalta hirveän monessa yksinpelissä ei välttämättä ole läheskään niin moneksi tunniksi tekemistä. Skyrimissa aika saattaa hurahtaa taloa rakentaessa, haarniskoita nikkaroidessa tai luolastoja tutkiessa niin hyvin, ettei muista edes välttämättä pelata pääjuonta eteenpäin.

Tuunasin Kinect-komentojen ohjeista itselleni pelioppaan, josta voin tarkistaa nopeasti esimerkiksi, mitä kaikkian kykyjä olen oppinut, tai missä minulla on asuntoja.

Lautapelailun iloa
Kuukauden aikana olen saanut nauttia hyvistä lautapeleistä hyvässä seurassa. Kaverit ovat tutustuttaneet mm. sellaisiin peleihin kuin Pandemia ja Puerto Rico. Pandemia on yheistyöpeli, jossa yritetään taistella maailmanlaajuisia tautiepidemioita vastaan. Huomattavasti hauskempaa leikkinä pelilaudalla kuin uutisia katsellessa ja ebolan leviämistä seuratessa.
Puerto Rico taas on taktiseen kaupankäyntiin ja pelivuorojen oikeaan valitsemiseen perustuva peli. Kokemus oli mielenkiintoinen, haluan taatusti ottaa uusiksi, kunhan aika ja paikka sen sallivat.
Eniten on tullut pelattua ikuista lemppariani Dominion-peliä. Voikohan siihen joskus kyllästyä?

Pelaamisen lisäksi olen katsonut aika paljon telkkaria. Seuraan jopa useita ohjelmia viikossa, mikä on melko harvinaista itselleni. Tämän hetken viihdemaailman ehdoton timantti on Vino show, joka tulee neloselta sunnuntaisin. Ihastuttavan pirteää improvisaatiohupailua, joka saa ainakin minut nauramaan paremmin kuin moni muu ohjelma. Kevyttä nauruhömppää välillä kaipaakin, kun käsiteltävänä on raskaita tai syvällisiä asioita.

Leiri-iloa
Nauraa saa toki onneksi muutenkin kuin telkkaria katsoessa. Pidimme viikonloppuna nuortenleirin, jonka aikana riitti myös naurua ja hyvää oloa. Aiheenamme oli Pyhän Hengen voima ja se, ettei elämä Jumalan johdatuksessa ole tylsää. Jeesuksen seuraaminen ei tarkoita sitä, että ollaan ilottomia ja haudanvakavia. Meillähän on suurta aihetta riemuun: Jumala rakastaa meitä, syntimme on annettu anteeksi ja meidät on kutsuttu rakastamaan muita.

Pelasimme nuorten kanssa myös yömyöhään asti Jungle speed -korttipeliä. Peli, joka vaatii nopeaa reaktiokykyä on yllättävän vaikea väsyneenä.

Muistakaa ihmiset nauraa ja tehdä kivoja asioita arjen keskellä. Nauru tekee hyvää.