Aikamatkalla: Nintendo-lehti vuodelta 1992

 

Tein pienen tutkimusmatkan aikaan ennen oman pelaajaurani alkua. Toisin sanoen selailin Nintendo-lehteä vuodelta 1992. Lehti löytyi mieheni lapsuudenkodista. Itse en ole aiemmin vastaavaa lukenut eivätkä pelilehdet muutenkaan kuuluneet lapsuuteeni.

Lehdessä on muutama sarjakuva, jotka kylläkin sivuutin. Paljon kiinnostavampi sisältö löytyi erilaisilta palstoilta, jotka huokuvat vahvasti omaa aikaansa. Kyllä maailma on aika paljon muuttunut 30 vuodessa, erityisesti Internetin seurauksena.

The Legend on Zelda: rynnäkkö (by G.Caragonne ym.)

Palstoja tutkiessani oli pakko todeta, että kyllä pelaaminen on nykyään helppoa! Sen lisäksi, että pelaamista on helpotettu erilaisilla vaikeustasoilla on myös ratkaisujen etsiminen helpompaa. Jos minulla on ongelma, sen kun googlaan, että miten asia ratkeaa. Vastauksen löytää useimmiten sekunneissa tai  korkeintaan minuuteissa  joko tekstinä tai videona. Youtube ja  muut palvelut ovat täynnä läpipeluuvideoita. Toista on ollut viime vuosituhannella, kun on pitänyt kuukausitolkulla odottaa, josko omaan ongelmaan olisi vastattu lehden palstalla.

Box Mario  -palsta oli myös täynnä erilaisia kysymyksiä, joihin nykyään etsii vastauksen yleensä Google. "Kuinka monta väriä Game Boyssa on? - Game Boy on mustavalkoinen (todellisuudessa harmaa-keltainen)"

Yhtään peliarvostelua tai -esittelyä en lehdestä löytänyt, mutta yhdellä sivulla paljastettiin, että lehti on pian uudistumassa ja osa sarjakuvasisällöstä vaihtuu peliaiheisiin artikkeleihin. Muutama ajankohtainen Nintendo-uutinen kerrottiin, kuten että muutaman pelin julkaisu myöhästyy. Nykylehdistäkin tuttuja elementtejä oli. Kärkilista suosituimmista peleistä ja kilpailuja sekä lukijakysely. Toki nämäkin toteutetaan nykyään netin kautta. Lehdessä sai palkintokilpailussa äänestää postitse parasta Game boy -peliä. Kategorioita: Paras grafiikka ja ääni, paras ohjattavuus ("niin hyvä, että pystyit ristiohjaimella täydellisesti hallitsemaan pelin kulkua?"), Paras haasteellisuus, Paras päähenkilö ja vuoden 1991 paras peli.

Jopa pelilehdessä on muuten aikanaan etsitty kirjekavereita! Minullakin oli lapsena kirjekavereita, muutamia lehtien palstoiltakin bongattuja. Onkohan nykylapsilla enää vai onko tämä katoava ilmiö kuten paperikirjeet ylipäätään?

Ehdottomasti hellyttävin ajankuva oli palsta "High scores!" Ennen ei ollut olemassa pelitilille kilahtavia jaettavia saavutuksia, mutta ainahan omilla tuloksilla on haluttu leveillä. Tuloksensa saattoi saada jopa muiden nähtäville lehteen! Vuonna -92 ohjeistettiin seuraavasti: "ota todisteeksi kuva tv-ruudusta, kun olet tehnyt ennätyksen. Muista, että huoneen on oltava pimeä, etkä saa käyttää salamaa kuvatessasi. Lähetä kuva meille --- Muista liittää mukaan oma nimesi ja osoitteesi sekä kirjoittaa kuvassa olevan pelin nimi kuvan taakse."

Varmasti on jännityksellä odotettu filmin kehittämistä kuviksi. Mahtoiko kuva tuloksesta onnistua tällä kertaa ylipäätään?

Lopuksi sisäkannen mainoksesta löytyykin ikisuosikki Teemu Selänne.

Se oli hieno aikamatka.

Kaikesta netin erinomaisuudesta huolimatta toivon pitkää ikää nykyisille pelilehdille. Itse tilaan tällä hetkellä Pelaajaa ja vaikka paljon sisältöä ja erityisesti uutisia luen päivittäin netistä niin on aina luksushetki, kun saa ihan oikean lehden ääreen syventyä hypistelemään paperia ja nautiskelemaan pidempiä artikkeleita.